Ruuhkavuosia eläessä, olipa kyse 1. ruuhkavuosista tai 2. ruuhkasta on työn ja perhe-elämän yhdistäminen usein vaikeaa, haastavaa tai sitten ei. Vaarana on, ettei mahdollisia piileviä uupumustekijöitä huomata. Miltei poikkeuksetta Worklife Balance valmennus nostaa näitä yksilöille esiin ja samalla työkaluja, kuinka korjata tilannetta, tai ainakin miten asian pitäisi olla nousee tietoisuuteen.
Tämän postauksen tarkoitus on antaa vinkkejä omasta elämästäsi tai esimiehelle, jolla on ruuhkavuosien työntekijä käsissään. Toivon vinkeistä on sinulle hyötyä niin työntekijänä kuin esimiehenä, joka haluaa olla ihmiskeskeinen sekä kantaa työnantaja vastuuta, joka voi tosiaan ulottua vallan työntekijän perheen hyvinvointiin ja toisinpäin.
Työhön liittyvät tekijät, joita olisi hyvä tarkastella niin fyysiseltä kuin henkiseltä kulmalta:
- Rakenteelliset piirteet?
- Suuri työmäärä?
- Vuorotyö, epäsäännölliset työajat?
- Liialliset keskeytykset työssä?
- Tiukat määräajat ja aikapaineet?
- Työn vaatimusten päällekkäisyys, epäselvyys tai työn määrä
- Ristiriidat ja jännitteet työssä, onko niitä tai onko piilevinä? Vuorovaikutustaidot hionnan tarvetta?
- Työsitoutuneisuus, kohtaako esimerkiksi arvot tai motivaatio?
- Kouluttautumisen tarve ja halu, sekä missä muodossa ja milloin?
- Epävarmuus työn jatkumisesta, onko sitä?
- Työn hallinnan kokemus, onko se työntekijällä vai karannut käsistä?
- Vaikutus ja etenemismahdollisuudet työssä?
- Työn mielekkyys ja arvostus
- Esimieheltä ja työtovereilta saatu tuki ja mitä työntekijä toivoisi, millaista tukea?
- Myönteinen työilmapiiri ja organisaatio kulttuuri, sekä yhteisöllisyyden tunne
Perheeseen liittyvät tekijät:
- Rakenteelliset piirteet:
- Suuri kotitöihin kuten esim. lastenhoitoon käytetty aika
- Lasten lukumäärä ja ikä
- Psykososiaaliset piirteet
- Tyytymättömyys lastenhoitojärjestelyihin – riittämättömyyden tunne
- Perheen vaatimusten päällekkäisyys, epäselvyys ja suuri määrä
- Ristiriidat parisuhteessa
- Perhesitoutuneisuus?
- Perheeltä, puolisolta saatu tuki
Työstä perheeseen ja perheestä työhön suuntautuva kuormittavuuden kokemus välittävänä tekijänä:
- Roolien välinen ristiriita
- Roolien välinen häirintä
- Roolien välinen kielteinen siirräntä
Työ ja Perhe:
- Vaara voimavarat ehtyvät
- Monet roolit kuormittavat, toisinaan vahvistavat
- Työn ja perheen vuorovaikutus on tärkeää
- Roolien välinen ristiriita tai jatkuva epätasapaino on kuormittavaa
- Useat roolit myös palkitsevat
- Työ tarjoaa perheelle voimavaroja enemmän kuin perhe – elämä työlle
- Yhtälön sovittaminen pääsääntöisesti myönteinen kokemus
- Suomalaiset kokevat työstä on hyötyä perhe – elämälle, toisin kuin esimerkiksi yhdysvaltalaiset, joilla on tyystin toisenlainen työlainsäädäntö.
- Roolitasapaino korostuu
- Epätasapaino luo stressiä ja sisältää välittömiä tekijöitä ja välillisiä tekijöitä. Välitön tekijä esimeriksi ikä ja välillinen esimerkiksi puolison työn kuormitus, joka johtaa parisuhteen haasteisiin
- Liian kuormittava perhe-elämä on yhteydessä työuupumuksiin ja väsymykseen työssä
Seuraukset yksilön hyvinvointiin ja toimintakykyyn:
Työssä:
- Tyytymättömyys työssä lisääntyy
- Ahdistuneisuus, stressi, uupumus työssä lisääntyy
- Työstä suoriutuminen alenee
- Koettu menestys uralla vähenee
- Työorganisaatioon sitoutuminen vähenee
- Työpaikan vaihto / vaihtoaikeet kasvavat
Perheessä:
- Tyytymättömyys perhe – elämän ja parisuhteeseen
- Ahdistuneisuus, stressi, uupumus parisuhteessa, perheessä tai vanhempana
- Perheessä toimiminen ja tehtävistä suoriutuminen
Yleisesti:
- Elämään tyytymättömyys (vaikutus kykyyn nauttia elämästä ja asioista sekä uskoa ja luottaa itseensä heikkenee)
- Ahdistuneisuus
- Masentuneisuus
- Psyykkiset stressioireet kuten vaikeus keskittyä ja selviytyä arjen askareissa
- Psykosomaattiset oireet
- Alkoholin väärinkäyttö
- Fyysinen terveys
- Itsensä johtamisen taidot heikkenevät tai katoavat kokonaan.
- Rutiinit katoavat
- Itsestä huolehtiminen fyysisesti, henkisesti siinä missä itsensä kehittäminen ontuu. Pahimmillaan suistaa pois työelämästä ja kouluttautumisen, itsensä kehittämisen prosesseista.
Organisaatioissa on jo usein havaittu tiukan ja väljän johtamisen rajan strategiaa, kuinka yksilö voi yhdistää työn ja perhe – elämän.
Väljä toimii paremmin, mutta se edellyttää siihen toimivaa / sopivaa työyksikköä.
Yksilöt kokevat eritavoin työhön ja perheeseen omistautumisen. Se on osa minäkuvaa ja edustaa arvomaailmoja. Näihin antaa varmimman ratkaisun RMP Steven Reissi motivaatio kysely, työkaluni.
Voimakkaasti kuormittavalla työllä voi olla ns. kaksoisvaikutus: Se heikentää työntekijän omaa sekä puolison hyvinvointia.
Perhemyönteisen organisaatiokulttuurin yleisin ja tärkein ulottuvuus on kannustavuus ja tukeminen sekä supportiivisuus. Vähemmän perhemyönteiset yksilöt taas kärsivät tästä kulttuurista, mahdollisesti paljonkin.
On kuitenkin paljon perhekielteisiä organisaatioita, kulttuureita, mutta onneksi laki ohjaa perhemyönteisyyteen. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan ole sovellettavissa tai niin hyväksyttyä kaikissa työkulttuureissa tai kaikilla toimialoilla edes mahdollista.
Kun työntekijä tuntee, että hänestä välitetään, hänen hyvinvoinnistansa huolehditaan ja että häntä arvostetaan organisaatiossa, hän kokee organisaationsa tukevaksi ja kannustavaksi. Tämä puolestaan oletetaan heijastuvan työnteisesti työasenteisiin, sekä koettuun työhyvinvointiin. Organisaation tuki voi ulottua myös työn ja yksityiselämän yhdistämisen kysymyksiin.
Ylemmällä johdolla on iso rooli perhemyönteisen henkilöstöstrategian luomisessa ja juurruttamisessa. Erittäin tärkeäksi nousee lähiesimiesten suhtautuminen. Perhemyönteisyys ei etene ruohonjuuritasolla, mikäli työyhteisön yleinen ilmapiiri ei ole kunnossa.
Annamme myös lapselle näin mallin työelämästä.
Malli antaa lapselle työasenne esimerkkiä ja luo minäkuvaa aikuisena. Tämä vaikuttaa lapsen tuleviin valintoihin ja suhtautumiseen työelämään aikuisena.
Esimerkiksi tunnetyö, arjen esimerkki tilanteet, joissa yksilö antaa aikaa toisille. Kuuntelee toisen murheita ja huolia, neuvoo ja ohjaa. Auttaa toista. Osoittaa lämpöä ja hyväksyntää.
Lapset ja nuoret ovat rasittuneet ennen kaikkea vanhempien väsymyksestä ja huonotuulisuudesta työpäivän jälkeen, erityisesti äidin huonotuulisuudesta. Lapset ovat toisin sanoen passiivisia työuupumuksen uhreja. Yleisesti vanhemmilta toivotaan vähemmän työmatkoja, enemmän läsnäoloa. Kuuntelemisen taitoa ja tähän on tarjolla esimerkiksi kuunteleva vuorovaikutus valmennukset, jotka ovat olleet erittäin suosittuja työyhteisöissä ja avanneet ajatuksia.
Lue lisää Work Life balance organisaatioille tai ole yhteydessä yksityshenkilönä Life Coaching asiakkaaksi, rohkeasti! Varaa etusivulta aika ja tunnustele syntyykö meille luottamusta.
Vastaa