Viimevuosina on ollut runsaasti otsikoissa uupuminen. Joten, napataan siihen hetkeksi kiinni, koska meitä voi uuvuttaa moni asia, asiat joihin emme esimerkiksi voi vaikuttaa. Tuolloin katse tulisi kääntää seikkoihin, joihin voi vaikuttaa ja ottaa työnalle. Vaikkei voisi päättää voi ainakin vaikuttaa keskustelemalla esihenkilön kanssa.
Käytän tässä Karasekin mallia avatessani persoonallisia ominaisuuksia ja toiveita, sekä työn arvosta, merkityksestä yksilölle.
Karasenkin mallia on tutkittu paljon, herättää kansainvälistä kiinnostusta ja sitä on muokattu ja lisäilty ajan saatossa.
Työn vaatimusten hallita malli:
Vähäiset vaatimukset, mutta suuret hallintamahdollisuudet, työn luonne on kuormittavaa -> työ on stressaavaa ja kuormittavaa, jolloin pitkittyessään sairastumiset vaanivat oven takana.
Vähäiset vaatimukset ja vähäiset hallintamahdollisuudet, passiivinen työ –> lopputulos työ on fine, voi jopa lisätä oppimisen halua, ja motivaatiota kehittyä työssä.
Suuret vaatimukset, suuret hallintamahdollisuudet, aktiivinen työ -> lopputulos, työ on fine ja lisää oppisen halua ja motivaatiota kehittyä työssä.
Suuret vaatimukset, vähäiset hallintamahdollisuudet -> lopputulos kuormittava työ, stressi ja kuormittuneisuus, sairaudet.
Aktiivisen työn on katsottu luovan parhaat edellytykset, työntekijä oppimiselle työmotivaatiolle ja kehittymiselle.
Lineaarisesti, mitä enemmän työssä on hallinta mahdollisuuksia, vaikuttamismahdollisuuksia sitä parempi on työntekijän hyvinvointi työssä.
Tässä ei ole mukana sosiaalisen tuen mallia, joka toisinaan voi lisätä kuormitusta.
Kuvio on erittäin pelkistetty, mutta liika sosiaalisuuskin luo paineita. Ylipäätään yksilön omat arvot, motivaatiotekijät ja persoonallisuus sekä omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisen kautta alamme pääsemään vasta optimaaliseen tulokseen.
Tämän lisäksi itsensä kehittäminen ja johtaminen tänä päivänä on työn säilymisen kannalta ehdoton edellytys, koska maailma kehittyy niin kovaa vauhtia.
Työn luonne ja sisältö voi olla toisinaan esimiehen ja organisaation kuin työntekijän näkökulmasta erilainen, joten tätä erittäin pelkistettyä mallia voi käyttää hyvin vaikka kehityskeskusteluissa tai työpajoissa, jotta esimies saa hyvää näkökulmaa tehtävien kehittämiseen ja työmotivaation lisäämiseen.
Miten sun oma työ? millaiseksi sen määrittelisit Karasenkin mukaan? Mihin voisit itse vaikuttaa ja tarttua, viedä kehitystä kohdallasi tai tiimissäsi eteenpäin? Millaisen lopputuloksen haluaisit saada?
Haluatko jatkaa keskustelua?
Vastaa