Säännönmukainen vuoropuhelu
Uudessa laissa keskeisessä asemassa on työntekijöiden ja työnantajan välillä tapahtuva niin kutsuttu säännönmukainen vuoropuhelu, jota tulee käydä ainakin laissa nimetyistä asioista. Säännönmukaista vuoropuhelua olisi käytävä esimerkiksi:
- yrityksen kehitysnäkymistä ja taloudellisesta tilanteesta
- työpaikalla sovellettavista säännöistä, käytännöistä ja toimintaperiaatteista
- työvoiman käyttötavoista sekä henkilöstön rakenteesta
- henkilöstön osaamistarpeista ja osaamisen kehittämisestä
- työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä.
Työpaikkatasolla ratkaistaisiin, mitkä olisivat näiden asiakokonaisuuksien sisällä ne konkreettiset teemat, joista vuoropuhelua käytäisiin.
Vuoropuhelua on käytävä vähintään kolmenkymmenen työntekijän yrityksissä ainakin neljä kertaa vuodessa ja 20–30 työntekijän yrityksissä vähintään kaksi kertaa vuodessa, ellei osapuolten välillä sovita toisin. Uusi lakikin soveltuisi nykyisen tavoin siis vain vähintään kahdenkymmenen työntekijän yrityksiin. Lakia valmistellut työryhmä on perustellut ratkaisua sillä, että pienemmissä yrityksissä työnantajan ja henkilöstön välillä on muutenkin enemmän kanssakäymistä ja asioiden puheeksi ottaminen onnistuu ilman lain pakkoa.
Lähtökohtana on, että henkilöstöä edustaisi vuoropuhelussa aina edustaja (luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai yhteistoimintaedustaja). Jos edustajaa ei ole, tulee vuoropuhelu toteuttaa koko henkilöstön kanssa kerran vuodessa. Kun lakia valmisteltiin, kiinnitettiin huomiota myös uusien velvoitteiden aiheuttamiin kuluihin yritykselle. Koko henkilöstön kanssa neuvotteleminen on yritykselle melko kallista neuvottelujen ajalta menetetyn työpanoksen vuoksi, joten siksi tällaisessa tilanteessa neuvotteluvelvoite on ainoastaan kerran vuodessa.
Lähde MMA 11/2021 Työsuhdejuristi Tuuli Lahikainen