Miltei poikkeuksetta työyhteisö kuin yksivalmennuksissa pysähdytään vuorovaikutustaitoihin. Vahvasti eletään uskomuksessa, nämä ovat hallussa.
Käytäntö kertoo toista sekä valmentajana kuin myös minä itse yksilönä. Jatkuvaa oppimista, joka lähtee itsestä, itsensä tunnistamisesta. Nämäkin usein todetaan ”kyllä minä itseni tunnen”,” kyllä minä osaan kommunikoida” Näistä lauseista tunnistan jo asiakkaan tarpeen valmennuksilleni. Mutta miten on, haluatko kehittyä?
Emme siis puhu asiasta, joka olisi päivän selvää, koska tähän vaikuttaa niin moni asia. Ikä, kulttuuri, taustamme ja persoonalliset taipumuksemme. Olipa ammattimme mikä tahansa, se ei muuta tämänhetkistä näkemystäni, kokemustani. Sinä päivänä, kun se muuttuu, olen varmasti maailman onnellisin nainen.
Usein sekoitetaan dialogit ja keskustelut sekä erilaiset väittelyt.
Nostan tähän pohdintaan Sitran artikkelin sanoitusta ja loppuun lisään koko artikkelin linkin, mikäli aihe herättää sinussa pohdintoja, jota tietenkin toivon.
Dialogi, debatti vai keskustelu?
Dialogin luonne selviää parhaiten, kun sitä verrataan debattiin eli väittelyyn, politiikasta tuttuun keskustelumuotoon. Debatin tavoitteena on oman näkökannan puolustaminen toista väittämää vastaan. Debatissa osallistujien puolustama kanta on oikea ja vastapuolen kanta on lähtökohtaisesti väärä. Oikeassa oleminen ja voittaminen muodostavat debatin perusdynamiikan, joka on usein voimakkaampi kuin tarve löytää paras ratkaisu. Debatissa väittely voidaan voittaa tai hävitä, mutta dialogissa ei ole voittajia tai häviäjiä. Dialogissa ei ylipäätään ole tarkoitus olla oikeassa tai väärässä.
Arvojen priorisointi määrittää, millainen päätös lopputuloksen kannalta koetaan parhaaksi. Debatti toimii yleensä arvokeskustelussa huonosti, kun taas dialogiset menetelmät voivat edistää rajat ylittävää tilannetajua, lieventää arvoristiriitoja sekä lisätä ymmärrystä kokonaisuuksista.
Dialogin pyrkimyksenä on tuottaa ymmärrystä toisten näkemyksistä ja luoda merkityksiä toiminnan kohteena oleville asioille.
Debatti ja dialogi eroavat myös tavassaan edetä asioiden käsittelyssä. Debatissa on tarkoitus puolustaa alkuperäistä väitettä tai näkökantaa – tai vähintään tutkia se loppuun asti. Dialogin tarkoituksena ei ole välttämättä selvittää, onko jokin lähtökohtainen väite tosi vai ei, tai pitäytyä jossain hyvin tarkkaan rajatussa aihepiirissä. Dialogin pyrkimyksenä on pikemminkin tuottaa ymmärrystä toisten näkemyksistä ja luoda merkityksiä toiminnan kohteena oleville asioille (Alhanen ym. 2015).
Debatin ja dialogin ero ei ole tarkkarajainen. Niissä voi olla yhteisiä piirteitä, kuten relevantin tiedon tunnistaminen tai loogisen päättelyn hyödyntäminen (ks. kuva). Väittelykin voi edetä niin, että molemmat osapuolet kuuntelevat tarkasti toisen näkemyksiä ensin ja vastaavat vasta sitten hyvin perustelluilla argumenteilla. Myös väittelyssä osapuolet voivat luopua lähtökohtaisista positioistaan ja hyväksyä jonkin yhteisen näkemyksen, vaikkei tämä tavallista olekaan.